Polkupyöräpolitiikkaa

Torstaina 26. huhtikuuta 2018 
diivamatkaa takana 10 pvää ja 547 km 
Tänään poljettu 68 km 
reitillä Emden - Wiesmoor
____

BBC:n aamuuutisissa kerrotaan, että brittinuoriso on herännyt ilmastonmuutokseen ja haluaa alkaa kulkea kouluun polkupyörillä. Yhteiskunta nostaa kätensä pystyyn. Suurimmassa osassa maata ei ole rakennettu lainkaan infrastruktuuria polkupyöräilyä varten.

Suomessa media liittää polkupyöräilyn politiikkaan kahdella tavoin. Sillä kuvataan joko tiettyjä punavihreästi ajattelevia tahoja tai se on itse politikoinnin kohteena.

Timo Soini lanseerasi termin polkupyöräkommunisti muutama vuosi sitten. Sanan lieni tarkoitus olla loukkaava, mutta siinä se epäonnistui pahoin ja termi on alkanut elää omaa elämäänsä. Totuuden kanssa sanalla on hyvin vähän tekemistä, siitä huolimatta että Vladimir Iljits Lenin oli ja Yrjö Hakanen on intohimoinen pyöräilijä. Aviomieheni kuuluu matkani aikana käyttäneen minusta kotomaassa termiä ”polkupyörädemari”. Otan termin tyytyväisenä vastaan.

Erityisesti Helsingissä polkupyöräpolitikointi on ollut kiivasta parin viime vuosikymmenen aikana ja se on saanut aikaan paljon hyvää. Kun me asuimme Kalliossa vuosituhannen vaihteessa, minua pidettiin hulluna ottaessani viisivuotiaan tyttäremme pikkujopollaan mukaan Helsingin keskustaan. Pyöräteitä ei ollut. Nyt niitä on, keskustan baana oivana esimerkkinä. Idioottimaisuuksiin ei silti tarvitsisi mennä. Pasilan ja Käpylän välinen pohjoisbaana maksoi mansikoita ja se nopeuttaa työmatkapyöräilijöiden suhaamista vain pari minuuttia. Vierellä kun kulki jo aiemminkin oikein viehättävä metsäinen mutta mäkinen pyörätie. Joka puolella Suomea tai edes pääkaupunkiseutua pyörätiet ja niiden kunnossapito eivät ole yhtä hyvässä hapessa kuin Helsingissä. Polkupyöräpolitikointi näyttää olevan suorassa suhteessa Vihreiden osuuteen kunnanvaltuustoissa. Vasemmisto myötäilee kohtuullisesti.

Saksassa Vihreillä on politiikassa ihan hyvä jalansija, tosin se vaihtelee osavaltioittain. Täällä Ala-Saksissa Vihreät on kolmanneksi suurin puolue. Vaikutus näkyy pyöräteissä. Kuten ehkä myös mäettömyys, maaseutumaisuus ja Hollannin läheisyys. Viimeinen näkyy kielessäkin. Alasaksaa pidetään enempi omana kielenään kuin saksan murteena. Minua tervehditään täällä vielä tutummalla sanalla, joka on melkein nationaaliset mittasuhteet saanut ”moin”.

Oikaisuni Wiesmooriin ei onnistu sanan täydellisessä merkityksessä. "Outdooractivity" sovellus on sokaissut minut kaikista hienoista pyöräreiteistä, joita alueella on. Sen sijaan että vetäisin Google Mapsin suosittelemaa suoraa reittiä valitsen ”Rad up Pad” reitin, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”Polje polulla”. Kansallisen reitin viitoitus on hoidettu huomattavasti paremmin kuin EU-rahoitteinen  North Sea Cycle Route. Pysyn reitillä hyvän tovin jopa nettiyhteyden katkettua.

Päivän polkumatkasta tulee toki kiemurainen, mutta toisaalta juuri sellainen kuin maisemapolkija minussa haluaakin. Diivan neitseellinen vaalea runko ja hentoiset renkaat saavat ensimmäisen kuraisen päällyksensä. Valitettavasti niin saavat myös polkuhousuni. Pyykkäys ei ole yksinkertaista matkan päällä, kun paikkaa pitää vaihtaa joka päivä.

Ohitan monia pieniä punatiilisiä kyliä ja lapsuudelta tuoksuvia peltoja. Tuulivoimapropelit kertovat tuulen olevan enimmäkseen minulle myötäinen. Huonokuntoisin ”polku” kulkee läpi juuri heränneen metsän. Tyypillisin pyöräraitti on kuitenkin kivetty ja samalla rätisevän rottinkikorin kanssa äänihermoja koetteleva.

Aurinko pilkistää päivän aikana aina silloin tällöin puolipilviseltä taivaalta ja seassa on uhkaavia mustia pilviä. Pidän sade- ja raekuuroja bussipysäkeillä, parissa pienessä leipomossa ja tunnelmallisessa Biergartenissa.

Illan majoitusvalinta on maaseuturomantiikkaa tavoitteleva golfhotelli. Kalaruoka on loistavaa. Kropassa itsestään ilmoittelee selkä. Ensimmäistä kertaa tällä reissulla, mikä ihmetyttää minua. Selkäni on suomalaisen keski-ikäisen istumatyöläisen prototyyppi. Sitä särkee usein. Tällä matkalla on särkenyt harvemmin. Vietän jokailtaisen Matti Rönkäni lattialla, pilateksesta opitussa selkää rentouttavassa asennossa. Vain rulla puuttuu. Räätälöin pyyhkeistä korvikkeen.